Sydäntä ja sivistystä, Oulu! - Kuntavaaliteemani

Sydäntä 

 

Meillä on edessämme haasteita, joissa täytyy pitää pää kylmänä ja sydän lämpimänä - ei päinvastoin. Voi olla, että politiikassa jaksaa parhaiten, jos kylmästi ajaa vain omaa asiaansa tai omien äänestäjiensä etuja. Onneksi kaikki poliitikot eivät tee niin, ja avarakatseisia maailmanparantajia löytyy esikuviksi asti.

Valtuutetuksi ei kannata pyrkiä, jos muita kuunnellessa alkaa savu nousta korvista. Kaikenlaisia ihmisiä valtuustoihin kyllä äänestetään, ja kaikki pitää kohdata tasavertaisina ihmisinä ja neuvottelukumppaneina. Kukaan ei ole täydellinen eikä valmis, jokainen kasvaa ja kypsyy koko elämänsä. Olemalla kärsivällisesti hyvä toisille voimme houkutella heissä olevaa hyvyyttä esiin.

Huono ilmapiiri ylimmässä johdossa valuu koko organisaatioon. Se pitäisi valtuustossa ja lautakunnissa muistaa aina. Toisaalta johdon hyvä meininki ei riitä eikä kerro mitään siitä, miten ruohonjuuritasolla jaksetaan. Päättäjien on tunnettava koko kenttä ja vaadittava konkreettisia toimia maan hiljaistenkin työhyvinvoinnin hyväksi.

Vaikeita päätöksiä tehdessä vahvat kyllä pitävät visusti kiinni eduistaan. Päättäjällä on oltava viisautta nähdä kokonaisuus ja päätösten vaikutukset pitkällä aikavälillä. Oulussa on paljon unohdettuja lapsia, nuoria, työttömiä ja eläkeläisiä, joiden palveluiden leikkaamisesta ei syntyisi meteliä, mutta mikä on sellaisten säästöjen hinta? Äänettömien äänenä vaadin perinpohjaista vaikutusarviointia. Talous on saatava kuntoon, mutta hätäily ei kannata.


SDP on vastuun ja yhteistyön puolue. Monissa kunnissa olemme vähemmistöasemasta huolimatta merkittävä kokoava voima ja siltojen rakentaja. Sellainen toiminta on rehellistä politiikkaa ja siinä haluan olla mukana avoimin mielin ja sydämin. Kasvatusalan ammattilaisena olen syventynyt sivistyspolitiikkaan, josta haluan näissä vaaleissa nostaa esiin muutamia asioita.


Sivistystä

 

 

Miksi yritykset investoivat juuri nyt Ouluun? Koska Oulussa on tulevaisuuden osaamista. Kaupungin on syytä olla siitä ylpeä ja kerrottava laadukkaista sivistyspalveluistaan, joihin oululaisten monipuolinen osaaminen perustuu. Näin meidän kesken on syytä myös todeta, että laatu voisi olla parempikin.

Kaikki lähtee maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Vaikka lapsi ei olisi päivähoidossa, hänellä on oikeus oppia sosiaalisia taitoja, tunnetaitoja ja muita elämän perustaitoja korkeakoulutetun pedagogiikan ammattilaisen kanssa. Maksuttomuus on tärkeää, koska kenenkään lahjakkuutta ei pidä jättää kehittämättä köyhyyden takia.

Myös lapset, joilla on oppimisessaan erityisiä haasteita, ansaitsevat samat mahdollisuudet kuin muutkin. Tuen tarve on todettava mahdollisimman varhain ennen kouluikää, niin oppiminen sujuu jo esikoulussa eivätkä vaikeudet pääse kasvamaan vielä vaikeammiksi.

Tasa-arvoinen peruskoulu antaa lapsen ja nuoren kasvaa täyteen mittaansa. Jokainen peruskoulun käynyt suomalainen on todellinen moniosaaja, jolla on yleissivistystä, itseluottamusta ja vastuuntuntoa. Ihan totta. Niitä löytyy kaikilta ainakin vähän. Kasvattaminen perustuu hyvän näkemiseen lapsessa.

Nuorten henkistä pääomaa ei kannata kaventaa pakottamalla heitä valitsemaan uransa liian varhain. Antaa heidän kasvaa kaikessa rauhassa – kun saa lapsena hyvät eväät, on aikuisena mahdollista sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja vaihtaa ammattia.

Peruskoulu ei riitä kenellekään. Jokaiselle on taattava jatko-opintopaikka ja edes yhden ammatin saaminen jo nuorena. Teini-ikäisen paikka ei ole peräkammarissa tai kotihengettärenä, vaikka kulttuuri yrittäisi heitä sellaiseen rooliin painostaa. Ennen täysi-ikää on saavutettava varmuus, että pärjää itsenäisesti ja voi itse valita seuransa.
Itsenäistymisen tiellä kompastelijoita on tuettava niin lukioissa kuin ammattioppilaitoksissakin. Putoavat otetaan kiinni ja autetaan uuteen lentoon, mutta myöskään hiljaa kärsiviä ei jätetä ongelmineen yksin. Opiskelijahuoltoa tarvitsee jokainen ja keskusteluaikaa on riitettävä niillekin, jotka eivät oireile näkyvästi.

Älyteknologia voi tehostaa oppimista, mutta digihuumassa on muistettava, että tärkeintä ei ole yhteistyö ihmisen ja koneen kesken vaan ihmisten kohtaaminen. Ryhmätyötaitoja voidaan jo nykytekniikalla mitata ja arvioida. Oulun on oltava tässä edelläkävijä. Ihmiskeskeisen digitalisaation parissa toimiville pienyrityksille on tarjottava mahdollisuus kehittää tuotteitaan julkisissa oppilaitoksissa. Näissä on Oulun uusi Nokia.

Massaluennot eivät kuulu lukioon. Opettajilla on oltava aikaa kohdata jokainen nuori yksilönä. Lukioissa on toteutettava yksilöllisen oppimisen mallia, jossa opiskelija oppii itsensä johtamisen taitoja ja saa valita itselleen sopivia työskentelytapoja. Laajan yleissivistyksen kartuttaminen on edelleen lukion päätehtävä.

Ammatti- ja aikuisopistoa Oulun seudun kunnat kehittävät yhdessä. Myös työelämä on pidettävä tiiviisti mukana toisen asteen koulutuksessa. Ammattikoulutuksen valtionosuuksien leikkausten jälkeen kuntien on varauduttava tukemaan koulutuskuntayhtymän taloutta tavalla tai toisella. Myös kolmannen sektorin tekemälle vapaalle sivistystyölle pitää löytyä vakaa tuki.

Oululla on käynyt tuuri, että sivistyspalveluittemme toteuttajiksi on löytynyt loistavia ihmisiä. Se näkyy tuloksissa ja on tuonut meille hyvän koulukaupungin maineen. Pelkkä maine ei kuitenkaan nykyaikana vakuuta, vaan toiminnan laadusta on oltava näyttöä. Oulun on viipymättä määriteltävä laatukriteerit varhaiskasvatukselle, peruskouluille ja lukioille. Hyvät tulokset kannattaa kertoa koko maailmalle.


Tällä asenteella haluan Oulun kaupunkia kehittää. Mitä mieltä sinä olet? Anna palautteesi näppäimistön tai vaalilipukkeen välityksellä! ;)

hermanni.riikonen@gmail.com


Ei kommentteja: