lauantai 4. helmikuuta 2017

Laadukas ammattikoulutus maksaa itsensä takaisin

Perehdyin ammatilliseen koulutukseen Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa, ensin työntekijänä, myöhemmin yhtymähallituksen jäsenenä.
Viisas kansakunta investoi sivistykseen. Tätä strategiaa Suomi on Snellmanin ajoista asti noudattanut ja noussut yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Vientiteollisuutemme nojaa innovatiivisiin ratkaisuihin, tuotteiden korkeaan laatuun ja toimitusvarmuuteen, jonka takaa ammattitaitoinen, motivoitunut työvoima ja vakaa sopimusyhteiskunta. Työpaikoilla tehdään, kuten sovitaan.

Kilpailukyvyn pullonkaulana näyttävät olevan johtamisen ja projektinhallinnan ongelmat. Nykyaikaan on pesiytynyt ennennäkemätön hätäilyn kulttuuri. Aikataulut laaditaan ylioptimistisesti, jolloin laatuun ei ehditä kiinnittää riittävästi huomiota. Rakennushankkeissa betonille ei anneta aikaa kuivua, ja kohta ihmetellään homeongelmia. Vatuloinnista on tehty pahe.

Maan hallitus vältti vatulointia sopiessaan miljardileikkauksista koulutukseen. Nyt esimerkiksi Oulun seudun koulutuskuntayhtymä on hätää kärsimässä, kun toimintaa ei ehditä sopeuttaa väheneviin tuloihin (Kaleva 3.2.). Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Huikari käyttää peräti sanaa kriisi.

Kahden vuoden aikana on käynyt selväksi, että Suomi kuntoon -projektia hallitaan nyt tavalla, joka ei kerro sivistyksestä eikä varsinkaan lisää sitä. Säästöä syntyisi rakenneuudistuksista, mutta hallitus ei malta odottaa betonin kuivumista. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on hitaasti tiivistynyt tehokkaammaksi, mutta sovittujen säästöjen tekemiseksi on otettu juustohöylä käyttöön.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset nakertavat paitsi sivistystasoa myös maan kilpailukykyä ja orastavaa kasvua. Yhtään nuorta ei pitäisi päästää putoamaan koulutuksen ulkopuolelle. On hyvä, että Osekkin koulutuspaikat lisääntyvät, mutta miten vähenevä henkilöstö ehtii antamaan riittävästi tukea lisääntyvälle määrälle heikosti pärjääviä opiskelijoita?

Nyt kannattaisi istua alas ja vatuloida. Hätäratkaisuja ei pidä tehdä. Niiden lopullinen hinta on yleensä suurempi kuin saavutettu säästö.

Osekk on hoitanut talouttaan hyvin ja sillä on varaa laittaa taseet töihin. Kuntayhtymä investoi rakennushankkeisiin lähivuosina yli 20 miljoonaa euroa. Hyvien opetustilojen ei kuitenkaan aina tarvitse olla suuria ja hienoja. Järkevällä kilpailuttamisella ja ylimääräisten kuutioiden karsimisella säästöjä voidaan edelleen saada aikaan.

Laadukas opetus on yhtä lailla investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Oulun seudun ammattiopistossa on tehty arvokasta laatutyötä ja pysytty opetuksessa ajan hermolla. Jatketaan kehittämistä työelämän ja opiskelijoiden tarpeet huomioiden kaikessa rauhassa, niin saamme ahkeria veronmaksajia syrjäytyvien työkyvyttömyyseläkeläisten sijaan.

Hermanni Riikonen
matemaattisten aineiden opettaja
kuntavaaliehdokas (sd.), Oulu

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 4.2.2017

Ei kommentteja: