Pakolaispäivä

Tänään vietetään YK:n kansainvälistä pakolaispäivää. Se ei ole ilon päivä, sillä tuoreen uutisen mukaan pakolaisten määrä on vuoden aikana lisääntynyt 14 %. Pakolaisia "syntyi" vuonna noin 10 miljoonaa ihmistä, suurin osa Irakissa.

Virallisissa pakolaismäärissä eivät näy maansisäiset pakolaiset, joita on arviolta 25 miljoonaa, eivätkä ympäristöpakolaiset, joiden määrä on samaa luokkaa kuin varsinaisten pakolaisten määrä ja lisääntymään päin ilmastonmuutoksen vuoksi.

Mikä on Suomen hallituksen vastuu maailman pakolaisongelmasta? Vilkaistaanpa hallitusohjelmaa.

Ilmastonmuutos ja globalisaatio vahvistavat kansojen ja kansalaisten keskinäistä riippuvuutta. Maailmanlaajuiset kehityskysymykset, kansainvälisen turvallisuuden vaaliminen, pakolaisuus ja maastamuutto, Euroopan unionin laajentuminen sekä eurooppalaisen yhteistyön syventyminen vaikuttavat myös Suomeen.

Perusasioiden ymmärrys on siis kunnossa. Mutta mitä hallitus aikoo tehdä juurikin pakolaiskysymyksen kohdalla?

Hallituksen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuutajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet.

Joo, ihan hyvä tavoite. Miten siihen päästään?

Työperusteista maahanmuttoa edistetään ottaen huomioon Suomen ja EU:n väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimantarve.

Tuota noin... Hallitus hyvä, entä kehityspoliittinen johdonmukaisuus? Aikooko hallitus ottaa köyhemmistä maista kermat päältä, siis ne hyväkuntoiset nuoret, jotka ovat onnistuneet läpäisemään EU:n rajan?

Laillista maahanmuuttoa lisätään ja laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa torjutaan.

Kuulostaa päättäväiseltä. Koskeehan tämä myös laittomia siirtotyöläisiä, jotka työnantajiensa mielestä ovat kilpailukykyisiä?

Kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta jo työpaikan saaneelle henkilölle, jonka edellytykset jäädä Suomeen työntekijänä täyttyvät, säädetään mahdollisuus hakea oleskelu- ja työlupaa Suomesta käsin.

Häh! Mutta juurihan te sanoitte... No olkoon. Puhutaan nyt niistä pakolaisista. Mitä linjauksia pakolaisten suhteen on tehty?

Selvitetään, miten lapsen etu toteutuu turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä ja arvioidaan erityisesti ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijalasten asema ja kohtelu.

Oi hienoa! Hallitus aikoo siis lopettaa mystiset katoamiset pakolaiskeskuksista. Mutta kertokaa, hyvät ministerit, miten tämä tapahtuu? Laitetaanko lapset vankilaan vai käännytetäänkö heidät jo rajalta? Vai varmistetaanko lapsille oikeasti turvallinen sijoituspaikka esimerkiksi jostakin toisesta maasta?

Ja aikooko hallitus jatkossakin valita pakolaisista parhaat päältä, panostaa laatuun eikä niinkään määrään? Siis vanhat ja sairaat jääkööt pakolaisleireille? Ja raskaana olevat äidit myös? Onko teillä suunnitelmia pakolaiskiintiön nostamiseksi?

Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuuttopolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan ja EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin.

Jos tämä oli lupaus, niin laihanlainen on. Tietäähän sen, kumpien etu porvareiden mielestä menee edelle, meidän vai heidän.

Ahneen loppu

Tämän päivän eräänä uutisaiheena ovat metalli- ja teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut. Kaksinumeroisia palkankorotuksia kuulemma haetaan, oikeutettuna perusteena alan hyvät kasvuluvut. Firman kuin firman menestyksestä kuuluu kiitos koko henkilöstölle.

Sama pätee valtio-"firmaan", ja - noloa kyllä - uusi porvarihallitus ymmärtää tämän paremmin kuin edeltäjänsä, jossa rahanjaon linjasi demari. Köyhien sosiaaliturvaa aiotaan parantaa enemmän kuin viime vaalikaudella. Korotuksia on tulossa niin yksinhuoltajien lapsilisiin, opintorahaan kuin kansaneläkkeeseenkin. Tällä hetkellä tosin näyttää siltä, että nämä rahat otetaan köyhiltä pois ennen kuin niitä on annettukaan: päivähoidon nollamaksuluokan poistamisen jälkeen voidaan vaikka tinkiä korkea-asteen opiskelun maksuttomuudesta ja kunnallisen terveydenhuollon tasosta.

Maailman köyhille ei tämä hallitus hyvinvoinnin vuolasta norumista edes lupaa. Kehitysyhteistyömäärärahoja ei aiota nostaa edes moraaliselle minimitasolle, 0.7 %:iin. Globaalista näkökulmasta Suomen palkkaneuvottelut ovatkin iljettävää katsottavaa. Pöhöttyneet herrat kahta puolen pöytää hamuavat kakkua kuin Oiva Lohtander SAK:n vaalimainoksessa. Tragikoomisesti tätä mielikuvaa vahvistaa tämän päivän Uutispäivä Demarissa oleva isojen miesten vaateliikkeen mainos.

Samassa lehdessä kerrotaan, että valtiovarainministeri Katainen ei kannata Metallin vaatimuksia. Hänen mukaansa tuloverojen kevennykseen ei jäisi tällöin enää varaa.

Metalliliitolle kokoomuslaisen ministerin uhkaukset eivät merkitse kärpäsen paskaakaan, koska he luultavasti saavat haluamansa, siis muita suuremmat palkankorotukset, ennemmin tai myöhemmin. Mutta jos tulovero ei laske ja inflaatio kiihtyy, muut palkansaajat kärsivät kyllä, vähäosaisemmista puhumattakaan. Maltillinen palkkaratkaisu olisi viisautta.

Arvovaltaisemmaltakin demaritaholta tuli tänään samanlainen kannanotto. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen totesi Ylen uutisille, että Suomen taloudessa näkyy jo ylikuumenemisen merkkejä. "Tuottavuuden kasvun ylittävät, inflatoriset palkkaratkaisut syövät ostovoimaa ja heikentävät työllisyyden ja kasvun edellytyksiä tulevaisuudessa", hän varoitteli.

Onko Metallin itsepäisyydessä siis kyse neuvottelutaktiikasta, ahneudesta vai silkasta typeryydestä? Jos AY-liikkeessä on yleisemminkin unohtunut solidaarisuuden merkitys, saattaa olla, että suomalainen metallityöläinen todella sikailee viimeistä päivää. Pian hänkin löytää itsensä työvoimakoulutuksesta, jota seuraa uusi ura alipalkattuna laitosapulaisena täyteen ahdetussa vanhainkodissa tai pakolaiskeskuksessa.

Vaan miten on, olemmeko me opiskelijat yhtään jalompia? Se nähdään vuoden päästä, kun meille tulee 15 %:n palkankorotus. Aion haastaa toverini kertomaan, mihin se raha menee, sikailuun vai yhteiseksi hyväksi. Itse olen luvannut lahjoittaa koko korotussumman kehitysyhteistyöjärjestöjen kautta köyhemmilleni. Oletko sinä valmis samaan?